Some stuff you should know...

... and that´s who I am!

Kun Hanna on yksin kotona...

Olin viikonlopun molemmin puolin pois töistä vatsaongelmien takia. Taas. Ja kun hain sairastodistusta ohjeeksi sanottiin vain että syö luumuja. HIRVEÄSTI TEKEE MIELI SYÖDÄ LUUMUJA KU OKSETTAA!!!

Joka tapauksessa, olin paljon yksin kotona. Nukuin tietty minkä ehdin ja kävin itseasiassa treeneissäki, sillä liikkuessa mahaan ei koskenu.

Mut joukkuekaverin innoittamana halusin välttämättä lauantai-illaksi virikettä ja rakensin majan keskelle olohuonetta!

Tadaaa!!!

Okei, ehkä se on tollainen löhöilyalue katoksella, mutta mun ja eläinten keskuudessa se oli lauantai-illan suosikki!

hih!

lähetkös siitä!

ha haa! mun maja!

Emäntä valtasi!

Sieltäpä majasta se isäntä (käytän kettuillessani isäntä-sanaa kun tuo mies ei siitä tykkää!) baarista tullessaan löysi mut kattomasta Suurimman pudottajan viimeisintä tuotantokautta kovalevyltä ja syömästä herkkuja. Hieno yhdistelmä. Lopulta majassa makoiltiin siis koko perhe! =D hih.

Myöskään ruoka ei siis jäänyt viikonloppuna ilman piristystä...

Mangonaama!!! Sehän hymyilee mulle!!!

Ja jos liikaa tylsyys vaivaa kotona, pitää alkaa miettiä jo tulevaa, eli HALLOWEENIÄ! Jeij!!! Joulun ohella lempijuhla! Pukeutuminen ja kauhu = paras yhdistelmä ikinä!!!

Treenasin siis yhtä meikkiä. En tiedä vielä mikä olen monista vaihtoehdoista mitä päässä pyörii, mutta nyt siis testasin creepy doll-meikkiä. Siitä tuli ihan hassu! =)

Mitähän kokeilisin seuraavaksi... Hmmm... Vaatekaapille!!! Se kertoo aina mihin pukeutua, joka kertoo taas sen miten siihen naama laitetaan ;)

Äää, eikä ku mun piti kirjoittaa tää loppuun!!!

Ai nii! Siis mun viimeiset Japanin tuliaiseni itselleni kotiutuivat eilen!

IHANA KIMONONI! IIIIIH!!!
Se on käsintehty, vintagekimono, raakasilkkiä. Ja se oli löytö kirpparilta! Oih! (se samainen kirpparin pentele josta löysin liian isot Christian Louboutinit! Voihan ärrinmurrin...)
Mutta kimono on ihana, en vaan vielä osaa laittaa sitä päälle. Katselin videoita netistä ja olin mennyt sitten hommaamaan obin joka on vaikea sitoa. Hitto. Sellaisen rusettihäsmäkän osaisin sitoa, mutta tuosta pitää vääntää sellainen neliö takamuksen ylle ja sitä liinaa riittää lähemmäs 4 metriä! KääK! Ehkä mun pitää harjoitella sitä siis ensin jonkun kanssa! =)

Tukivyö ja paksunnosvyö

kaks sekuntia ja siellä oli kissa! =D

ja samalta kirpparilta lähti mukaan maailman söpöin ikiliikkuja kissa!!! Ihana! Mansikoita ja lepakonsiivet niin ei voi mennä vikaa! iiiiih hi hii!!!

ps. kukkasia piristykseksi!

Mulla ajatus taas heittelee ja juoksentelee. Phuiiiii... En pysy matkassa.

Ok, litiumin lopettamisen jälkeen on ollut aika hulinaa. Olen kiukunnut, raivonnut, itkenyt surusta ja ilosta, nauranut ääneen yksin, ollut ylionnellinen, ahdistunut, panikoinut, lauleskellut ja tanssinut... Onneksi on mies joka sanoo: sun seurassa ei ainakaa tule tylsää kun ei tiedä mitä tulee seuraavaksi! =D

Rakastan.

I´m back

Heippa.

Olen onnellinen. Omituista mutta totta.

On asioita jotka ahdistaa ja masentaa, mutten anna niiden viedä minua.

Lopetin litiuminkin. Saa nähdä. Pari päivää hieman tunteiden myllerrystä, mutta en usko että pahempaa on edes luvassa. Kyllä minä tästä taas.

Eli olen takaisin minä ja olen takaisin taas Suomessa.

I´m getting there finally. Finally being me again.


Mutta lomasta paasaan varmaan joskus tai sitten sitä matkablogia saa käydä lukemassa (vink vink), mutta se reissu avasi omia silmiäni ja olen oivaltanut monia asioita sen jälkeen. Hyvä minä ja minussa on taas hyvä elää!

Loman jälkeen on ollut taas kaikenlaista niin ei ole ehtinyt oikein blogiin keskittyä. Mutta pamautan siis kuvia viime viikolta siitä hyvästä. Kas tässä. Pam!

Maanantaina ketutti mennä töihin. Oli siis illaksi paettava takaisin ulkomaille. Sitten vaikka amöriiikkaaan. Ostin mitä keinotekoisimmilta maistuvia herkkuja. Viinirypälelimpparia joka maistui japanissa juodun Fantan viinirypälelimppariin verrattuna ihan kaamealta! Yöh. Mutta ei sitä voinut jättää kesken.

Twisslerssit oli mun lemppareita USA:ssa ollessani, mutta nyt jostain syystä niidenkin haju ja maku oli niin artificial että ällötti hieman. Mutta söin koko pussillisen. Hei kirsikkaa ei jätetä syömättä!

Puhelin päätti myös hajota heti Suomeen palattua, joten hassusti olinkin varautunut tähän jo Japanissa ja ostin sieltä ylisöpöt Hello Kitty kuoret. Ja Apple prkl, en oo koskaan tykänny siitä ja nyt oon koukussa tohon puhelimeen!!!
ps. kuorista olen kuullut mainintaa muutaman kerran parin viikon sisään. Eniten hilpeyttä herätti (itsessäni?) kaivellessani tuon työmaapalaverissa laukusta ja näpytellessäni kalenteriin tietoja yksi kirjain kerrallaan pitkillä pinkeillä kynsillä! Ähähäää. Ja muut palaverissa olleet siis keski-ikäisiä tai sitä lähenteleviä miehiä rakennusalalta. XD

Koiraa oli ikävä! Ja kissoja tietty!

Energiapiikki yksi ilta. Laitoin vihdoin sen peilin seinälle ja järjestelin kuvat uudestaan eteisessä! Myös siskon kesällä tuomat naamiot Venetsiasta löysivät paikkansa.

Mun piti alunperin mennä Isoon Kaupunkiin viikonloppuna kattoo Suomi-USA-derbymatsia, mutta miehestä tuli samana viikonloppuna sylikummi, joten jostain oli luovuttava. Kävin kuitenkin perjantaina tyttöjen kanssa syömässä (ravintolasta meinattiin heittää minut ulos kun ei ollut papereita. 19 aikaan illalla!!!) ja kiertelemässä Joen Yö-tapahtumassa. Paljon oli teinejä, mutta niinkai minäkin olen kun alle 18v näytän ja käytän Hello Kitty puhelinta? Mutta näin paljon tuttuja eri piireistä ja jopa eri kaupungistakin, joten tuntui erittäin mukavalle pitkästä aikaa olla Joensuussa.

Mie ja miekkosen uus auto.

Sylikummi ja pikkuinen Otso

Astetta hienompi kakku! Sokerille tulostettu!!! Wow!

Ylpeä tuosta miehestä että oli niin rauhallinen vaikka pikkuinen itki koko seremonian ajan

Häh? Se rauhottu mun sylissä? Humppa toimii!

Viimonen ps. Mun kynnet tykkäs Japanista. Saivat varmaankin kaameen määrän D-vitamiinia sillä ne ei oo koskaan olleet näin pitkät ja vahvat!!! Nyt pitänyt laittaa koko ajan paljon lakkaa että ne myös pysyis sellaisena! Hih! Oon tyttö!!!