Tyhmät lumisadekelit oli viime viikolla niin jäi kuvaukset vähiin. Piti turvautua puhelimen aina niin ihanaan Instagramiin ja uutena vuotena otettuun kuvaan. Noh, näytänpähän edes 12-vuotiaalta!!!
Mutta aiheeseen. Arki.
ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ!!!!!!
Vihaan arkea! Vihaan vihaan vihaan! Ihan varmasti vihaan!!!
1. Työt.
Päätin jo vuosi sitten lähteväni tuosta työstä. Ja tuolla ollaan edelleen! Argh! Nainen! Päätä jo mitä haluat tehdä elämälläsi! Joten siis työkuviot ahdistaa ja painaa arkea ja pahasti.
2. Rutiinit.
Mulla ei ole rutiineja jotka saattaisi helpottaa arjessa elämistä. Ainoat rutiinini ovat aamun ensimmäiset 40minuuttia. Herään, torkutan puoli tuntia, nousen ylös, käyn pissillä, pesen hampaat, laitan deodorantin, kaivelen ensimmäiset vaatteet mitkä kaapista löytyy (useimmiten melko homssuiset mutta siistit toimistotyövaatteet, yök), kävelen alakertaan, muistan että puhelin jäi yläkertaan, tuun takas alas, katson peiliin enkä tälläkään kertaa jaksa laittaa naamaani mitään huulirasvaa kummempaa, tukka luonnonkiharana kaameassa pörrössä joten panta ja ponnari taas, etsin avaimiani, puen ulkovaatteet ja olen myöhässä bussista/töistä. Joka aamu.
Mutta siinäpä ne. Töiden ja aamujen ohella, päivissäni ei ole minkäänlaista rutiinia. Meillä syödään jos syödään, käyn treeneissä jos käyn treeneissä, käyn kavereilla, pöllöilen kaupungilla, joku ilta istun koko illan koneella tai katson töllöä, joku päivä en koskekaan koneisiin enää työpäivän jälkeen. Käyn koiran kanssa lenkillä tai sitten en, pesen hampaat ja meikit illalla tai en... oikeastaan kaikkeen tekemiseeni käy tuo teen tai en.
Mutta toisaalta, vihaisin arkea vielä enemmän jos osaisin ennakoida kaiken mitä teen minäkin päivänä. Hyi olkoon. Mutta toisaalta, osa asioista helpottuisi huomattavasti...
3. Herääminen.
Olen yöeläjä. Ollut niin pitkään kuin muistan. Jo ala-asteen varhaisina vuosina, muistan tuijotelleeni ikkunasta tähtiä puolen yön jälkeen ja ilman unihiekkaa silmissä, ihan vaan siksi ettei nukuta. Mutta auta kun aamu tulee, ei minua saa sängystä ylös lainkaan. Viimeisen viikon aikana en herännyt kertaakaan ennen klo 11 ja useimmiten se menee sinne klo 13 paikkeille. Ja yöllä minulla on eniten energiaa tehdä kaikkea; olla luova ta jopa siivota! Miksi pitää edelleen yhteiskunnan elää kuin kaikilla meillä olisi maatilat hoidettavana ja lehmät lypsettävänä 6 aikaan aamulla???
4. Laskujen maksaminen.
Laskut sais mun puolesta lähteä ihan itseksiään tililtä ihan vähin äänin ilman mun sekaantumista asiaan. Ne vaan saa mut aina niin pahalle tuulelle. Ok, suurin osa mun laskuista lähteekin, mutta kun usein on myös niitä jotka ei ole vakituisia laskuja vaan ne on kertamaksuja tai sitten joka kuukausi eri summa. Ja ne unohtuu joka ikinen kerta maksamatta, koska ne tulee tipoittain edellisen kk aikana jolloin varastoin ne aina joka kerta jonnekin niin hyvään paikkaan etten laskunmaksun aikaan muista/löydä kuin pari ylimääräistä laskua. Huoh. Tuskaa.
5. Siivoaminen.
Enough said, right? Mähän en tuhlaa viikonloppujani siivoamiseen, joten tämäkin maailman kökköisin homma pitää hoitaa viikolla. Eli en tee sitä lainkaan, tai sitten ketutuksissani kun asunto lainehtii roskaa ja pölyä, teen suursiivouksen kerralla.
6. Pukeutuminen.
Vihaan arkipukeutumistani. Johtuen varmaan aamuistani sillä en saa aamuisin niin aikaisin aikaiseksi mitään. Enkä usko että töissä kauaa katselisivat jos päättäisin pamahtaa paikalle vaikka korsetissa ja pääkalloin koristellussa hameessa. Valitettavasti, ollaan kai liian hieno toimisto vapaaseen pukeutumiseen. Siellä kun kauhistellaan jo mun tukanvärin muutoksia, niin saati sitten että pukeutuisin normaalisti. Pari kertaa olen vapaa-ajalla törmännytkin pomoihini eivätkä he ole tunnistaneet minua. Niinpä niin...
7. Treeniajat.
Rakastan roller derbyä, mutta meidän treeniajat on jostain ihan sieltä ja syvältä. Perjantaisin kahdeksasta puolikymmeneen ja heti perään lauantaina klo 12. (Ok, nyt alkaa keskiviikon treenitkin ja se aika vaikuttaa todella hyvältä) Kuka tonttu jaksaa perjantaina kakan työviikon jälkeen lähteä treeneihin? Ja lauantaina kun olisi mahdollisuus herätä oikeaan aikaan eli puolen päivän jälkeen, pitää ollakin jo treeneissä ennen kuin on edes noussut ylös sängystä? Ja koska treenit ovat tähän mennessä ainakin kestäneet klo 16 saakka, on loppuilta aina kiireinen sillä kaikki tapahtumat alkavat jo joskus klo 18 ja suihkussa pitäisi käydä vielä siinä välissä ja laittautuakin ja ehtiä bussiin joka lähtee jo puoli kuusi. Eli aikaa illan laittautumiseen suihkuineen kaikkineen unohtamatta sen illan ruokaa (tai päivän, sillä enhän minä ennen treenejä ehdi syödä kun nukun) jää ehkä vajaa tunti. Great. Ja usein käy että en ole viikonloppuisin edes täällä jolloin jää perjantain että lauantain treenit väliin. Tupla-great!
8. Salilla käynti.
Tiistaisin olisi joukkueella mahdollisuus käydä salilla. Muuthan siellä varmasti käyvätkin, mutta itse vihaan sitä yli kaiken. Siksi olen harrastanut tanssia ja aloitin derbyn sillä niissä kuntoilu tulee ihan huomaamatta. Mutta salilla käynti. Huh huh. Ei minua kiinnosta kunnonkohotus ja raudan kesyttäminen! Jos kunto kohenee tehdessä jotain, niin mikäs sen parempaa mutta en halua keskittyä pelkästään siihen. Yritin joskus parhaan ystäväni kanssa käydä salilla ja minulla olikin vuoden ajan salikortti. Kävin siellä alkuun ihan suht reippaasti, ehkä 2 kk, mutta sitten tuli kaikkea muuta tekemistä ja... Oli ihanaa nähdä ystävää useasti viikossa, mutta jos salille lähteminen oli tuskaa, siellä oleminen oli tuskaa ja sieltä lähteminen kaupan kautta parasta, niin miksi ihmeessä kiduttaa itseään? Pidän liikkumisesta ja olen aina harrastanut jotain liikuntaa, mutta sen pitää olla aktiivista että jaksan kiinnostua. Kökötä nyt jossain penkissä ja puske toista jalkaa ylösalas painon roikkuessa molemmista käsistä. Huh. Oksettaa jo pelkkä ajatuskin.
Voi voi. Tää lista saattais jatkua vieläkin, mutta eipä kiinnosta kirjoittaa enempää.
ANGSTIPÄIVÄ!
Ps. Liitteenä kuvia viime viikon lautailureissulta. Oli kivaa. Sitäkin kun malttaisi harrastaa useammin. Sydän.
 |
| Mulla on sininen lauta! Uskokaa tai älkää! |
