My weekend in frames

Mun työt vie mun mehut tällä hetkellä niin iltaisin ei päässä liiku eikä soi mitään. Ei edes Elokuun soutaahuopaaouoooouuoouoooo´o, niinkuin päivisin.
Mulla oli todella hauska viikonloppu Isossa Kaupungissa, mutta ei jaksa nyt tarinoida siitäkään. Joten annetaan kuvien siis kertoa miten huono valokuvaaja minä olenkaan. Eikäku että miten hauska viikonloppu takana. Mutta eikäku, multahan jäi siis taas ottamatta kuvia joka toisesta tapahtumasta. Joka tapauksessa, saanko esitellä: viikonloppuni!

Perjantaina juhlittiin ennakkoon miekkosen kaksvitosia. Jep. Olen pikku-puuma, nuorempi mies, nam! Laitoin neulakammoisen ottamaan kulmalävistyksen. Mutta itsepähän on siitä puhunut eikä ole saanut aikaiseksi ottaa. Vein myös pojat ja itseni pelaamaan Megazonea! Loistavaa ajanvietettä!!! Enkä ollut edes huonoin pelaaja vaan molemmissa peleissä jossain puolivälin paikkella! Go minä! Mutta huono minä kun kamera koko ajan taskussa eikä kuvia saa aikaiseksi. Mutta kun oli niin kivaa! Yhtään ei herännyt kilpailuvietti kun aika lähti käyntiin ja piti kirmata piiloon vastustajajoukkueita laserase hyppysissä... Voisin vaikka heti uudestaan!

Sakea ja sushia ja puikkojen opettelua

Mun annos

Kaiken tuon riehumisen jälkeen mentiin syömään sushia. 4 hengen seurueestamme vain yksi oli aiemmin syönyt sushia joten odotukset oli korkealla. Paitsi minulla. En voi sietää raakaa kalaa. Kyllä sitä syö mutta en vapaaehtoisesti. Onneksi en odottanut paljoa sillä se oli sitä mitä arvelinkin. Raaka kala mössön seassa. Kumpikaan ei lemppariani. Mössöruuat vaan ovat jotain ihan kamalaa. Vähän kuin pottumuusi. Iuuuh. Mutta mies tykkäsi! Ja sehän oli päätarkoituskin! Ps. Sake oli hyvää. Minä väsyin (kuumetta oli silloin yöllä!) mutta pojat jatkoivat iltaa vielä Kallion pubikierroksella.

Lauantaina oli kauan odotettu Helsinki Burlesque Festival 2012. Vaatekriisi tosin oli jo ohitse sillä vaatteet oli ollut pakko pakata jo aiemmin mukaan, joten ne ei ollut kuin laittaa niskaan. Pojat saattavat olla eri mieltä valmistautumisen keston osalta, mutta eipä niitä nyt kuunnellakaan. Omia asukuvia minulla ei ole omassa kamerassani, mutta ystävättäreltäni löytyy varmasti muutama otos, jos laitan sitten myöhemmin kuvamateriaalia lisää. Mutta ihania esiintyjiä oli paljon! Kuvanlaatu valitettavaa mutta totta.

Sir Willy Waterlily

Pöllähtänyt minä

pelkkä juliste...

Beautiful Cleo Viper

Christopher Wonder

Miss Indigo Blue

Gotta love that (Scotty the Blue) bunny! with Hedoluxe

Satan´s Angelista otetut kuvat olivat todella pimeitä kun ei päästy enää lähelle lavaa viimeisten esitysten aikana. Siinä se on muute energinen vanhempi nainen! Mahtavaa...
Kaamee väsymys jaloissa festivaalin jälkeen, sillä istumapaikkoja ei ollut enää saatavilla kun me pääsimme paikan päälle. Koroilla kun seisoo reilut 5 tuntia niin saa taas vaan syyttää itseään ja niitä ihania korkoja mihin ne jalat pitää aina saada survottua vaikka tietää sen lopputuloksen.

Mutta ehkä kolmen tunnin unien jälkeen piti vielä kuitenkin saada raahattua itsensä Valtterille kun kerran siinä muutaman korttelin päässä majoittui. Kuvissa löytöjä, yhdestä hameesta en saanut hyvää kuvaa, olisi pitänyt  pukea päälle enkä jaksa nyt pukuleikkejä.

Kirkkaan punainen lierihattu kesäksi sekä pallokellohamonen

Ihana sydänpusero ja tyllihame, sekä raitapaita treeneihin ja toinen lierihattu seiloriteemalla. Kissa ihan omasta varastosta.

Viimeinen yö vietettiin romanttisesti hotellissa. Just. Nukuttiin koko aika mitä oltiin hotellissa eli lähes yksi päivä. Aamupalaksi mies osti minulle tälläisen herkun hotellin vieressä olevasta cupcake-puodista. Mmmmm...

minttusuklaa cupcake

Loppu maanantai iltapäivästä menikin sitten auton kaivamiseen lumen keskeltä, mitä sen neljän päivän aikana tuli lähes joka päivä taivaan täydeltä.

Ja niin justiinsa. Ei muute päästy ilman tekstiä tälläkään kertaa. En vaan osaa olla höpöttämättä. Pöh.
Nyt emäntä unille, ei muuten jaksa tehdä pitkää päivää toimistossa huomenna.... Huaaah. Valmiiksi jo kehtuuttaa...

For my Valentine

Kiitos rakas kun olet ihana.

 

Kultani pienoiseni toi minulle töihin tänään tälläisen yllätyksen. Tosin ehdin makeanhimoissani puraista sitä ennen kuin ehdin ottaa siitä kuvan.

Minut hemmotellaan pilalle. I´m not worth it!

Mutta ihana mies. En osaa muuta sanoa.

Minulla olis siis lähes 11 tunnin työpäivä ja treenitkin jäi välistä sen takia. Ja sitten mies koputtelee toimiston ovelle ja tuo kakkusen. Huaah.

Ja arvatkaas mitä. Mies oli vielä kotona tiskannut ja vienyt roskat ja käyttänyt koiran lenkillä! Kääk! Ihan epätodellista!

No todellisuus iski sitten päin kasvoja kun olin suunnitellut miehelle yllätystä takaisin näin ystävänpäivän kunniaksi...

...menkat.

ps. Ihanaa ystävänpäivää kaikille!

Low point

...pieni notkahdus. Huutoitkut suihkussa ja terapeuttinen vuodatus miehelle. Ei vaan jaksa. Pää täynnä kaikkea ja kun mitään ei saa purettua ulos. Ei välttämättä masennukseen tai mihinkään sairauteen liittyvä retkahtaminen, vaan ihan kun on jumissa. Kaikkea liikaa ja kuitenkin liian vähän. Töissä ylityötunteja joka päivälle, urasuunnitelmat ja haaveet täysin kesken, paino noussut, kotona remontti kesken, oma terveys ja sen epätietoisuus mitä on meneillään (sekä päässä että vatsassa, molemmat vihoittelee), rahapula ja oma tuhlaavaisuus, haluaako lapsia vai ei, muuttaakko pois vai ei, hoitamattomat asiat, maksamattomat laskut, pyöräkuume, Japanin matkan suunnittelu, onko töitä enää parin kk päästä... luetellakseni vain muutaman asian mitä pääni pyörittää ympäri ja ympäri, uudestaan ja uudestaan, päivä toisensa jälkeen.

Pahimman reaktion sai aikaan talo. Löysin sen unelmieni talon. Pikku huvilan omalla valmiilla puutarhalla. 1930 rakennettu hirsirakennus. Ihana ajan patinoima pikku sauna pihalla. Hieman rempallaan että siitä saisi muokattua juuri omanlaisen. Sekä juurikin oikean hintainen. Täysin väärä aika. Valitettavasti.
Olen taistellut ajatusteni kanssa että voinko jättää ottamatta kun kerran sellainen eteen tuodaan. Kävin katsomassa taloa pari kertaa, pankista saisi lainaa (hieman ehkä pitkin hampain), mies rakastaa taloa yhtä paljon kuin minä... Kaikki elementit kohdallaan. Mutta täysin väärä aika. Rahat vai kolmipyörä, ja minä valitsen sen kolmipyörän...

trickytrickytricky...

Kaekelllaesta...

Onhan tässä taas ollu kaikkee vuoden alusta, mutta kun tämä töhöpää ei koskaan muista joko ottaa kameraa mukaan, ottaa kuvia tai purkaa ottamiaan kuvia koneelle, jolloin kuvallinen saalis jää aina kuukausien päähän pyörimään koneelle kansioihin.

On ollu juhlia ja menoja ja remontointia ja kipeetä vatsaa ja ennen kaikkea, moottoripyöriä.

Piti kiusata itseään ja käydä MP12 messuilla. Huaaaaah. Nyt en sitten teekään muuta kuin etsiskelen netistä pyöriä ja vertailen autokoulujen ajokorttien hintoja. Haluu haluu haluu, nyt nyt nyt! Messuilla harmitti ettei ollut kokeiltavana yhtään pyörää jolla olisin yltänyt ajaa. Kaikissa ei edes yltänyt varpaat maahan. Ihanaa olla lyhyt! Ja kamerahan oli koko reissun ajan laukussa. Ja just sillon kun mulla oli mun mielestä erittäin onnistunut asu, meikki ja kampaus. Tietysti. Niinku aina.

Messujen saalista. Näiden selaaminen ei auta pyöräkuumeeseen...

Tammikuussa ei ollut edes kylmä ja lumikaan ei suututtanut vielä, kun käytiin pulkkamäessä miehen ja koiran kanssa. Urpo (siis koira, ei mies) rakastaa juosta mäkeä edestakas, joten se sai toimia vetojuhtana. Vetojuhdaksi joutui myös mies takaisin kotiin kävellessä =)

Urpon kanssa mäessä, ei siis istuta tasaisella =)

Hullu elukka!!!

laiska emäntä istu kyydissä

pulkkailun jälkeinen teos

Kaikenlaisia juhliakin on sattunut n.kk ajalle. Kaverilla oli 30v. juhlat, jotka melkein saatiin pidettyä yllätyksenä mutta pieniä lipsahduksia oli kuitenkin käynyt. Mutta hienot juhlat kuitenkin, jatkuivat vielä pitkälle aamuun! Käytiin myös Lahdessa ristiäisissä. Pikkuinen nakero oli, eikä edes huutanut kun vettä laitettiin pikkuisille kiharoille. Samalla reissulla näin myös vanhaa ystävää, pitkästä pitkästä aikaa. Tuntui tosin että aika loppui kesken, olisi voinut vielä enempikin turista ja jakaa ajatuksia. Mutta ehtiihän sitä! Ja yllättäen yllättäen tällä reissulla kamera nökötti kivasti kotona keittiön pöydällä. Kiitokset tästä minun päälleni. Kiitos pää kun unohdat aina kaiken.

söpöläiset kaverin juhlissa

vielä joku päivä mun oma tukka on noin pitkä...

Ja tyttöjen kanssa pidettiin taas iltaa ja mentii keilaamaan. Joskus voisin pitkästä aikaa käydä tekee sitä myös selvinpäin =) Kuvia ei hirveästi illalta ole sillä kaikki eivät ole niin innokkaita olemaan niin paljon kuvissa kuin minä ottaisin kuvia. Harmi sillä minusta kuvien ottaminen on kivaa...

Keilaus-asu

Ja kaikenlaista on myös tulossa. Eniten jännittää ehkä Helsinki Burlesque Festival 2012 puolentoista viikon päästä. Mulla ei ole asua vielä päätettynä!!! Jaiks! Ja aiheena Over the rainbow. Pikkuisen laaja aihealue, mutta eiköhän tuolta kaapin kätköistä löytyne jokunen rytky minkä voi kyseiseen tapahtumaan pukea. Mutta jännää, en ole aiemmin ollut näillä festareilla vaikka viisi vuotta tapahtumaa on jo järjestetty. En kai ole uskonut olevani tarpeeksi "burleski" osallistuakseni. Tosin marraskuisen pick-up tyttö-debyyttini jälkeen olen ollut enempi ja enempi kiinnostunut alasta, ja olisin varma että olisin  paljonkin tekemisissä kyseisen taiteenlajin kanssa jos sitä voisi harrastaa myös täällä. Huih hui! Jee! Mutta siitä sitten lähempänä ja myöhemmin lisää =)